Nyt on eletty taas sitä aikaa, että osavuosikatsauksia on tippunut päivittäin: Suuri osa on jo julkistettu. Sijoittajat ja analyytikot (mitä niitä nyt on enää jäljellä) seuraavat mielenkiinnolla kurssireaktioita. Joku sijoittaja saattaa tehdä kauppojakin.

Tämän hetken sentimentin mukaan kurssit ovat laskusuunnassa. Joku voi kotiuttaa tappioita hyödyntääkseen niitä verotuksessa. Ja joku voi olla niinkin pitkäjänteinen sijoittaja, että ostaa uudelleen osakkeita takaisin alentuneeseen hintaan.

Sijoittajille ja analyytikoille osavuosikatsaukset tarjoavat joukon tunnuslukuja. Tilauskannan kehitys on yksi merkittävä tulevaisuutta kuvaava tekijä. Tulos ja tulosennuste verrattuna odotettuihin vastaaviin arvoihin peilaavat jonkin verran sitä tunnelmaa, ollaanko pidä, vähennä vai osta -suosituksissa.

Yksi tekijä, mitä ei ollenkaan huomioida annettavassa informaatiossa, analyyseissa ja johtopäätöksissä, on Strategic Accountingin metodin mukaan laskettu kassavirtatulos.

Yksikään pörssiyhtiö ei laske tai informoi tätä, mikä on valitettavaa, koska kassavirtatulos antaisi parhaan kuvan menneestä eli totuuden yrityksen kehityksestä.

Muita kassavirtaa mittaavia tunnuslukuja kyllä lasketaan. Esimerkiksi Inderes laskee seuraamiensa yhtiön DCF:n eli diskontatun vapaan kassavirran. Kassavirran laskentamalleja löytyykin sitten erilaisia, mikä taas vaikeuttaa tulkintaa.

Kassavirtatulos antaisi relevanttia ja oikeaa informaatiota mm. kyseisen pörssiyhtiön osingonmaksukyvystä, liiketoiminnan vaatiman kassavirran riittävyyden lisäksi. Pitkäaikaisten sijoittajien luulisi olevan kiinnostunut osingonmaksukyvystä. Nyt on nähty sitäkin, että ylin johto on torpedoinut osingonmaksut loppuvuonna, vedoten nettokassan dramaattiseen vähenemiseen. Kassavirtatulos siis oikeasti on merkittävä tekijä.

Näin tapahtui esimerkiksi Nokian* osalta.

Strategic Accountingin metodilla laskettu kassavirtatulos antoi case Nokian osalta erilaiset tulokset, osingonmaksujen peruuttamiselle ei ollut tämän metodin mukaan perusteita. Tosin osinkojen leikkaamiseen vaikutti myös yhtiön heikentynyt arvio tulevista näkymistään.

Silti pohdin, onko Nokia siis valmistautumassa johonkin laajentumisoperaatioon, merkittävään investointiin,  vai miksi näin tapahtui? Kurssireaktiona oli kuitenkin melkoinen osakkeen hinnan lasku.

Nokian osalta kassavirran rapautuminen oli laskettu olennaisesti eri tavalla. Se, millä tavalla nettokassa tai vapaa kassavirta on laskettu, ei selviä osavuosikatsauksesta. Strategic Accounting:in tavassa jätetään tuloslaskelmasta huomioimatta kaikki jaksotus-, arvostus- ja varausten muutoserät.

Strategic Accounting:in kassavirtametodi kertoo tilanteen siis paljon paremmin kuin vapaa kassavirta ja muut kassavirta-mallit ja myöskin kertoo totuudenmukaisesti kassavirran kehitystä eli kassavirtatulosta. Ja antaa oikean kuvan kassavirtatuloksesta ja rahavirtapohjaisesta menestymisestä.

Monella pörssin perheomisteisella yhtiöllä kassavirtatuloksen merkitys käsittääkseni korostuu, koska osakkeita ei ole tarkoitus laajemmassa määrin myydä, vaan pitää omistus perheen / suvun hallussa. Ja nostaa osinkoja arvonnousun realisointien sijaan. Osinkojen maksun ajankohta on, ehkä muoti-ilmiönä, muuttunut useammin kuin kerran vuodessa tapahtuvaksi.

Kassavirtatuloksella on siten korostunut merkitys myös tämän ajallisen osingonmaksu -hajautuksen takia.

Kun verrataan edelleen tilannetta perheyhtiöiden osalta Nokia-caseen, niin osinkojen perumiseen en usko perheyhtiöiden kovin herkästi menevän. Osinkovirrat ovat kassavirtatuloksen jakamista perheyhtiön omistajille. Ja normaalin kassavirtatuloksen oloissa yhtiön pitäisi kestää osingonmaksut. Outo tilanne syntyy, mikäli perheyhtiö joutuu ottamaan velkarahaa osingonmaksun rahoittamiseksi.

Kassavirtatuloksella on siis olennainen merkitys pörssiyhtiöille. Siitä voisi jopa johtaa tunnusluvun, jossa osakkeen hintaa verrattaisiin kassavirtatulokseen. Ja arvoyhtiöiksi voitaisiin luokitella ne, joilla on alhainen P/CFE -luku (cash flow earnings). Vastaavasti korkean tunnusluvun yhtiöt olisivat selkeästi riskisempiä.

Strategic Accounting käyttää kassavirta -metodia yhtiöiden kassavirtatuloksen laskentaan. Me pystymme mallintamaan kassavirtatulosta hyödyntäen eri prosessien vaikutukset etc.

Kirjoittajan yhteystiedot:

Mikko Rajamäki, mikko.rajamaki@strategicaccounting.fi, 0400 806 300.

*) otteita case Nokiasta sijoitusalan julkaisuista:

”Nokian markkina-arvosta on hävinnyt liki kolmannes, kun yhtiö kertoi viime viikolla selvästi aiemmin viitoittamiaan odotuksia heikommasta tulevaisuudennäkymistä ja osingonmaksun keskeyttämisestä.

Keskiviikkona amerikkalainen luottoluokittaja Fitch Ratings arvioi, että Nokian osinkopäätös on myönteistä verkkolaiteyhtiön luottokelpoisuudelle. Nokian hallitus päätti torstaina, ettei tilikauden 2018 osinkojen kolmatta ja neljättä neljännesvuosittaista erää makseta.”

”Kirjoitimme heti Nokian Q3-tuloksen jälkeen, että Surin lähtölaskenta Nokian johdossa on alkanut. Nokian kurssi on jatkanut laskemista, vaikka tulospäivänä kurssi laski yli 20 % ja nyt on jo kolmas pörssipäivä tulosjulkistuksen jälkeen. Yleensä voimakkaan kurssilaskun jälkeen tilanne tasaantuu seuraavana tai viimeistään sitä seuraavan päivän aikana. Näin voimakkaissa laskuissa voidaan jopa kokea pieni rekyyli. Nykyinen laskeva kurssikehitys osoittaa, että markkinoiden luottamus Nokiaan ja sen johtoon on kadonnut kokonaan. Nokian hallituksen pitäisi vetää tästä omat johtopäätöksensä.”