Minusta piti tulla sotilaslentäjä, mutta tulikin kassavirtakonsultti. Parempi niin.

Strategic Accountingin uusin partneri Mikko Rajamäki kertoo kokemuksistaan taloushallinnon maailmassa ja miksi hän kokee kassavirran kaiken ytimeksi.

“On aloitettava kaukaa: minusta piti tulla sotilaslentäjä, upseeri tai poliisi. Sotilaslentäjäksi en päässyt. Olin sijaluvulla 100, kun 30 valittiin. Upseeriksi tai poliisiksi olisin päässyt, mutta mieli muuttui.

Armeijan jälkeen valitsin kauppaopiston laskentalinjan, kun en muutakaan keksinyt. Ala rupesi kiinnostamaan ja valmistuttuani yo-merkonomiksi pyrin Vaasan yliopistoon. Koulutusohjelmaksi valikoitui laskentatoimi ja rahoitus.

Jo silloin minua kiinnosti tulos, tase, kassavirta ja niiden keskinäinen riippuvuus. Lopputyöni tein yritystunnusluvuista ja arvonmäärityksestä.

Myös kassavirtaperusteinen arvonmääritys kiinnosti vaikka se ei ollut oikein ”in”. Tieteelliset näytöt asiasta eivät kuulemma olleet riittävän hyviä.

Opiskelijoiden keskuudessa myös puhuttiin, että eroa Vaasan yliopiston ja Helsingin kauppakorkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) välisillä akateemisilla linjauksilla oli eroa.

Mitä tällä kaikella edellä kerrotulla on tekemistä kassavirtatuloksen kanssa?

Ensinnäkin uravalintojen alkuvaiheessa pohtimani ammatit olisivat vaatineet tasapainoa, tavalla tai toisella. Toiseksi kaikki ammatit perustuvat (ja niiden pitää perustua) faktoihin.

Faktat eli totuus ja tasapaino ovat kassavirtatuloksen ytimessä. Kassavirtatulos määritellään loogisesti ja vedenpitävästi tulos- ja taselukujen perusteella jättämällä kaikki erilaisten laskentakäytäntöjen ja tilinpäätössäännösten (tuloslaskelmasäännösten) tulkinnanvaraisuudet huomioimatta.

Kassavirtatulos on laskelmana tasapainossa, perustuu faktoihin ja kertoo totuuden. Kuriositeettina voi vielä mainita, että tasapaino on englanniksi balance, joka tarkoittaa myös tasetta.

Muutaman työvuoden jälkeen huomasin, että kassavirralla on suurin merkitys työssä onnistumiseeni. Yritysten elämässä oli nousua ja laskua. Tulin työmarkkinoille v. 1988, jolloin hullut vuodet alkoivat. Niitä seurasi ennennäkemätön lama 90-luvun alussa rakentamiskuplan takia, sitten siitä toipuminen 90-luvun loppua kohden.

Sitä seurasi IT-teknologia-kupla 2000-luvun alussa ja lopulta 2008 USA:sta lähtenyt rahoituskupla. Rahoituskuplaa seurasi ”kirjanpito”-kupla, jossa sinänsä laillisin keinoin viritettiin tai pyrittiin saamaan tasetta ja tulosta säädyllisempään asentoon.

Kaikissa näissä tilanteissa kassavirtatulos olisi kertonut ”viimeisen” totuuden yritysten todellisesta taloudellisesta asemasta ja likviditeetistä.

Huomasin kassavirran ja kassavirtatuloksen todellisen merkityksen käytännön työssäni. Menetin yöuneni (ainakin osittain), jos oli todellinen uhka rahan riittävyydestä. Katselin yrityksen työntekijöitä ruokalassa, että mahtavatko he tietää, että rahat voivat loppua minä hetkenä hyvänsä. Siitä tuli sen verran paineita, että päätin, että tärkein asia työssäni on hallita kassavirtaa.

Totesin myös, että tulosraportoinnin virheet (oikaisut ja inhimilliset tahattomat virheet) voi aina korjata jälkeenpäin. Ja ottaa nuhteet nöyrästi vastaan raportoinnista vastuullisena. Kassavirran virhettä ja rahan puuttumista kassasta ei voi korjata jälkikäteen.

Olen useasti todennut, että rahoitushuollon yhteistyökumppanien eli rahoittajien luottamusta ei voi menettää kuin korkeintaan kerran. Tilanne voi tuolloin vielä selvitä neuvotteluilla ja korjata se lisärahoituksella. Ja rahoittajilla tarkoitan tässä sekä oman että vieraan pääoman rahoittajia. Esimerkiksi (pörssiyhtiön) omistajat haluavat tuottoa sijoitukselleen sekä osinkojen että arvonnousun kautta.

Arvonnousu on spekulatiivista ja realisoituu kassavirraksi vasta myyntihetkellä, mutta osingot ovat selvää kassavirtaa omistajille vuositasolla. Omistajien pussille taas mennään, kun epäonnistunutta rahoitushuoltoa paikataan maksullisen osakeannin muodossa (toki osakeanneille voi olla muitakin perusteita).

Kassavirtatuloksella on myös muuta arvoa. Paras tieteellisesti todettu tapa yrityksen arvon määrittämiseksi saadaan tulevaisuuden kassavirtojen nykyhetken (diskontattuna) arvona.

Näitä kokemuksiani jaan asiakkaideni hyödyksi Strategic Accounting Finland Oy:n partnerina.

Pystyn tarjoamaan kassavirtatyökalut ja siihen liittyvän konsultoinnin. Olen erittäin iloinen ja innostunut päästessäni osaksi tätä tiimiä ja voidessani hyödyntää pitkää kokemustani.

Onneksi ei tullut sotilaslentäjää, koska olisin joutunut jo aiemmin eläkkeelle. Enkä olisi päässyt mukaan tähän kassavirtalaskennan arvostettuun maailmaan.”

Mikko Rajamäki, Partner
mikko.rajamaki@strategicaccounting.fi, puh 0400 806 300.

  • Mikko Rajamäki on toiminut taloushallinnon vastuutehtävissä Finndomo-konsernissa, Profile Vehicles -konsernissa, Samesor Oy:ssä ja S-ryhmässä.
  • Elokuusta 2019 lähtien hän toimii Strategic Accountingin asiakasvastuullisena partnerina.
  • Mikko asuu Iisalmessa järven rannalla, mutta palvelee asiakkaitaan Pohjois- ja Ylä-Savossa sekä tarvittaessa ympäri Suomen.
  • Kassavirta-kehittämisen lisäksi Mikko palvelee asiakkaitaan Green Lean-hankkeissa, strategia- ja liiketoimintasuunnitelmissa, yritysjärjestelyissä sekä laskentajärjestelmien ja rahoituksen kehittämisessä.
  • Ota yhteyttä
    mikko.rajamaki@strategicaccounting.fi
    0400 806 300.