Tulevaisuuteen suuntautuva talousmallinnus on mainio työkalu yrityksen tilanteen hahmottamiseen.

Parhaimmillaan mallinnus avaa johdolle uusia näköaloja yrityksen kehittämiseen. Minimissäänkin mallinnus pystyy euroistamaan eri vaihtoehdot, jotta päätöksenteko olisi helpompaa.
Mallinnuksessa on muutama työvaihe, jossa ei mutkia kannata oikoa. Huolellisuus näissä johtaa hyvään lopputulokseen.
1. Huomioi kaikki osatekijät
Lopputulos on sitä parempi, mitä laajemmin ja tarkemmin eri osatekijöitä on pystytty arvioimaan.
Neuvoisin mallintajaa suhtautumaan pieteetillä pieniltäkin tuntuviin tekijöihin. Kahden tai kolmen pienen tekijän yhteisvaikutus voi lopputuloksen tasolla olla jo merkittävä.
Tulevien kassavirtojen, tuloslaskelmien ja taseiden estimoinnissa integroidaan suunnitteilla olevat investoinnit, rekrytoinnit, verotuskäytännön muutokset talousyksikön muihin taloustietoihin.
Laskelmiin liitetään mukaan myös kaikki tase-erät eli lyhyen vieraan pääoman laskenta, saamisten laskenta, mahdolliset käyttöomaisuuserien myynnit, suunnitellut tai sovitut lainojen nostot ja lyhennykset.
Unohtaa ei sovi korkolaskentaa, poistoja eikä välittömiä ja välillisiä veroja.
2. Varaa aikaa talousstrategiseen ajatteluun
Hyvän mallinnusprosessin tavoite on toimia johdon päätöksenteon työkaluna, ei johdon aikataulullisena orjuuttajana.
Lähtökohta on tulevan talouskuvan selvittäminen. Kassavirta-, tulos- ja tasetiedon ymmärtäminen johtaa parhaimmillaan asiakastarpeita tukeviin päätöksiin.
Johto pystyy tunnistamaan myös viisaita investointi- ja rahoitusratkaisuja edistäviä vaihtoehtoja.
Mallinnus kannattaa tehdä sellaisilla työkaluilla tai kumppanin kanssa, joiden avulla prosessi on mahdollista toteuttaa tehokkaasti.
Jos johdon aikaa kuluu paljon laskennan toteuttamiseen, se on pois strategisesta ajattelusta ja päätöksenteosta.
Mitä vähemmän johto energiaa varsinaisen tulevaisuuslaskennan suorittamiseen, sitä enemmän sillä on käytettävissä ajatteluvoimaa yhteisön tai hankkeen toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja tehtyjen päätösten toteuttamiseen sekä toiminnan ohjaukseen.
3. Käytä ulkopuolisia näkemyksiä
Jokaisessa organisaatiossa on taipumus lukea numeroita totutun perinteen mukaisesti.
Kassavirtamallinnus on yhteinen kieli, jonka avulla voidaan välttää tällaisen talouslaskennan nepotismin ansat.
Ne muodostuvat, kun omat mieltymykset, lähisokeus tai läheisten työtovereiden mahdolliset laskelmia vääristävät vaikutukset vaikuttavat tulkintoihin.
Ulkopuolinen toimija pystyy tuomaan mallinnukseen ulkopuolisen näkemyksen, ilman rasitteita.
4. Panosta reaktiokykyyn
Kassavirtapohjainen suunnittelu tarjoaa mahdollisuuden muuttaa toimintatapaa sekä tehdä rahoitusratkaisuja ajallaan eli juuri silloin kun se on tarpeellista.
Se taas on kannattavan ja vakavaraisuutta ylläpitävän ja kasvattavan toiminnan perusedellytys.
Maailma ympärillämme muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Hyvä liikkeenjohtaja reagoi muutoksiin nopeasti.
Talousmallinnus, seuranta sekä kassavirtapohjainen ohjaus auttavat ratkaisevalla tavalla siinä, miten nopeasti muutoksiin kyetään vastaamaan. Tämä ratkaisee toiminnan menestyksen.
Reagointinopeutta parantamalla hallitaan tehokkaasti myös menestyksen keskeistä osatekijää: riskejä. Kyky reagoida on tärkeämpää kuin ennustaminen.
Summa summarum: johtamista palvelevassa talousmallintamisessa on kyse lopulta siitä, paljonko johdolla on käytettävissään ”päätösvarastoa” turvallisen likviditeetin vaarantumatta.
Päätösvarastoa on se, paljonko mihinkin ajankohtaan mennessä voidaan tehdä investointeja, osingon jakoja ja rahoitusjärjestelyjä koskevia päätöksiä.
-Riku