Suomen suurimmilla pörssiyrityksillä menee nyt hyvin – niin hyvin, että taantumapuheilla ei ole pohjaa.

Tein juuri analyysin 17 suurimman pörssiyrityksen tuloksista tammi-maaliskuulta. Kassavirtatulokset laskivat 2,3 miljardiin euroon (-19%) vuotta aiempaan verrattuna. Viralliset tulokset laskivat jyrkemmin (-29%) 1,15 miljardiin.

Kassavirtatulos vastaa yrityksen jatkuvien liiketoimintojen rahavirtalaskelmaa. Kassavirtatuloksista on eliminoitu pois kaikki jaksotus-, arvostus- ja muut virallisten tulosten laskentaa säätelevät erät.

Virallinen tulos tehdään verottajaa ja sijoittajia varten (erityisesti IFRS on sijoittajaraportointia, ja esimerkiksi FAS on verottajaa varten). Virallinen tulos on edellistä heikompi mittari kertomaan, mikä on yrityksen liiketoiminnan pulssi.

Alkuvuonna pörssiyhtiöiden kassavirtatuloksen ja virallisen tuloksen välinen ero oli merkittävä, kaksinkertainen.

Tästä voi tehdä kaksi huomiota:

Ensinnäkin, pörssiyhtiöiden tuloksia käytetään yhtenä suhdannemittarina. Kun pörssiyhtiöiden tulokset laskevat näinkin voimakkaasti, se heijastuu yleiseen sentimenttiin: kotimaiseen asuntokauppaan ja kuluttajien luottamukseen.

Nyt viralliset tulokset (-29%) antavat liian synkän kuvan tilanteesta.

Kassavirtatulokset kertovat, että yrityksillä menee yhä hyvin. Kassavirtatulokset ovat yhä selvästi virallisen tuloksen yläpuolelle, mikä kertoo taloudesta hyvää. Aidossa laskusuhdanteessa käy päinvastoin.

Analyysini paljasti lisäksi, että yritykset investoivat laajasti. Ne antavat omavaraisuutensa laskea. Yritysjohtajat eivät usko, että taivas on tippumassa heidän niskaansa.

Toiseksi: Kokonaiskuva on nyt hieman saman näköinen kuin vuosina 2002-04 ennen vuosina 2005-08 nähtyä kirjanpitokuplaa, kuten sitä itse kutsun.

Kirjanpitokuplassa 2005-08 yritykset nostivat virallisia tuloksiaan arvojen korotuksilla. Kun virallisten tulosten kasvu ennen nyt päättynyttä taantumaa kasvatti omia pääomia, maksettiin kasvavia osinkoja, jotka kuihduttivat monen yhtiön likviditeettiä.

Kun taantuma iski vuodesta 2009 alkaen, ne joutuivat purkamaan yliarvostuksia vuosien ajan. Kesti noin kahdeksan vuotta saavuttaa uusi tasapaino virallisten tulosten ja kassavirtatulosten välillä.

Tämä johti siihen, että virallisten tulokset olivat 2010-luvulla järjestään heikommat kuin mitä yritysten todellinen liiketoiminta oli (=kassavirtatulokset).

Eli tilanne nyt muistuttaa kirjanpitokuplaa edeltänyttä tilannetta vuosina 2002-04. Yritysten kassavirtatulokset ovat virallisia tuloksia korkeammalla.

Jos suhdanne heikkenee yhä, yrityksillä voi olla kiusaus jälleen nostaa virallisia tuloksiaan arvojen korotuksilla.

Miksi tämä on huono juttu?

Tämä jyrkentää suhdanteita. Nykyiset kirjanpito- ja tilinpäätössäännökset karrikoivat, syventävät ja pidentävät suhdanteita, toimivat katalysaattoreina.

Pitkällä aikavälillä viralliset tulokset ja (reaalimaailmaa parhaimmin kuvaavat) kassavirtatulokset ovat yhtenevät.

Virallisen tuloslaskelman irtiotot niin ylös- kuin alaspäinkin antavat meille kaikille sivustaseuraajille väärää tietoa yritysten todellisesta tilanteesta. Teemme vääriä johtopäätöksiä omissa ratkaisuissamme. Voimistamme suhdanteita.

Näin ei tarvitsisi olla.

Markkinoita seuraavat sijoittajat voisivat seurata nykyistä enemmän kassavirtaa, sillä se on ainoa talouden absoluuttinen fakta. Kaikki muut talouskäsitteet ovat suhteellisia.

Lue koko analyysini 17 suurimman pörssiyhtiön alkuvuodesta täältä.

-Riku Lehtinen